Vöyrin kunta

Vöyri on Suomen kunta, joka on perustettu alun perin vuonna 1868 ja se sijaitsee Pohjanmaalla. Se kuuluu Vaasan seutukuntaan ja siellä asuu reilut 6000 ihmistä. Vöyri on kaksikielinen kunta, jossa puhutaan enemmän ruotsia kuin suomea. Ruotsia äidinkielenään puhuu noin 80 % ja suomea 12 %. Vuonna 2007 Vöyri liittyi yhteen Maksamaan kunnan kanssa ja sen jälkeen vuonna 2011 Vöyri-Maksamaa liittyi vielä Oravaisten kunnan kanssa yhteen. Vöyrin naapurikuntia ovat esimerkiksi Kauhava, Vaasa ja Uusikaarlepyy. Vöyri on pinta-alaltaan 1500 neliökilometriä.

Vöyrin historiaa

Vuonna 1736 Oravaisissa rakennettiin masuuni eli terästeollisuuden käyttämä kemiallinen reaktori. Toiminta laajeni ja myöhemmin 1800-luvun lopulla muodostui Oravaisten tehdasyhdyskunta ja lopulta vuonna 1865 perustettiin Maksamaan, Oravaisten ja Vöyrin kunnat. Vöyri on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1367 ja Vöyrin pitäjä vuonna 1443. Vöyrin kunnassa sijaitsi Kimon ruukki ja se oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista eli teollisen metallintuotannon yksiköistä. Se perustettiin vuonna 1703 ja siellä valmistettiin taoksia 200 vuotta. Eräs Ruotsin tappioon johtaneista taisteluista Suomen sodassa, Oravaisten taistelu, on myös osa alueen historiaa.

Koulutus

Vöyrissä sijaitsee kymmenen pientä ja keskisuurta koulua ala-asteikäisille. Niistä Oravaisten suomenkielissä koulussa sekä Petterinmäen koulussa voi opiskella suomeksi, mutta muissa kouluissa opiskelu on ruotsiksi. Yläasteikäisille on olemassa Tegengrenin koulu ja siitä vanhemmille on Vöyrin yhteislukio, joka on urheilulukio. Tegengrenissä opiskelu on ruotsiksi, joten suomenkieliset joutuvat käymään koulunsa Vöyrin naapurikunnissa. Vöyrin lukio on Suomessa ainoa ruotsinkielinen urheilulukio, ja se houkuttelee ruotsinkielisiä urheilijoita muista kunnista sinne opiskelemaan. Kaikki nämä koulut toimivat monikulttuurisesti ja pyrkivät edistämään maahanmuuttajien sopeutumista. Perusopetuksessa oppilaita on reilu 500, lukiossa noin 170.

Urheilua Vöyrissä

Vöyrin kunnan urheiluseurat ovat tehneet kunnasta tunnetun ympäri Suomea hyvien urheilusuoritustensa ansiosta. Lajit, joista Vöyri on tunnetuin, ovat yleisurheilu, jalkapallo ja hiihto. Menestykseen ovat auttaneet monipuoliset ja hyvät puitteet urheilun harrastamiselle. Kunnasta löytyy jalkapallo- ja yleisurheilukenttiä, uima- ja urheiluhalleja, golfrata, keilahalli sekä hiihtolatuja ja laskettelumäkiä. Kunnalle urheilussa menestyminen ja urheilun harrastaminen on tärkeää ja siksi kunta avustaa kouluja ja yhdistyksiä, jotta nuoret saataisiin urheilun pariin. Myös muun muassa salilla käyminen, ratsastus ja agility ovat mahdollisia Vöyrissä.

Näe ja koe

Kulttuuri- ja musiikkielämä ovat asioita, joista Vöyri elää. Siellä on monia nähtävyyksiä, joita ei voi jättää välistä, jos matkaa Vöyriin. Sieltä löytyy Suomen vanhin puukirkko, museoita, taistelutanner sekä muinaislöytöpaikkoja. Vöyrin kirkko on Suomen vanhin puukirkko ja se rakennettiin vuonna 1626. Alun perin se tehtiin hirsipilarikirkoksi, mutta muutettiin vuonna 1777 ristikirkoksi. Tottesundin kartano on toinen ehdoton nähtävyys koettavaksi. Kartanossa asui muun muassa vuodesta 1773 Pohjanmaan rykmentin eversti. Nykyisin siellä toimii kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan toimisto. Jean Sibelius ja Aino Järnefelt vihittiin kyseisessä kartanossa kesällä 1892.

Terveysasiat

Vöyrissä järjestetään vanhuksille laadukasta hoitoa ja huolenpitoa. Vanhustenhoidon tarkoitus on lähinnä edistää vanhusten hyvinvointia. Vanhuksille voidaan järjestää laitoshoitoa, kotihoitoa tai omaishoitoa. Kotihoito perustuu aina yksilöllisesti vanhuksen tarpeisiin. Vanhuksilla on myös mahdollisuus saada lisäpalveluita, kuten kaupassa käynti heidän puolestaan, turvapuhelin ja pyykinpesupalvelu. Myös perheille voidaan järjestää kotipalveluita, jos heillä on vaikeaa. Tavoitteena on lisätä perheiden hyvinvointia. Vanhuksille on olemassa monia palvelukoteja, jos he tarvitsevat jatkuvaa hoitoa. Myös lapsille, aikuisille ja vammaisille on käytössä monia heidän tarvitsemiaan palveluita.

Nimen alkuperä ja paikan perinneruoka

Vöyrin nimestä on ollut kiistelyä jo vuodesta 1734, koska pohditaan, onko kyseessä suomalainen vai ruotsalainen paikka. Vöyri nimittäin sijaitsee kielirajalla, mutta esimerkiksi kantatalojen nimet ovat suomalaisia ja siten Vöyrin on ajateltu olevan suomalaista alkuperää. Vöyrin nimen viimeisimmän tulkinnan mukaan nimi on suomalainen ja johdettu sanasta vieru, joka viittaa paikkaan, josta maa on vierinyt. Vöyriltä on saanut alkunsa myös klimppisoppa, joka on eteläpohjalainen ja satakuntalainen perinneruoka ja se on nimetty Vöyrin pitäjäruoaksi. Klimppisoppa valmistetaan vedestä, kasviksista, mausteista ja naudan luista, potkasta tai lavasta.

Vöyri ja maahanmuutto

Maahanmuuttoasioissa Vöyri on maamme edelläkävijä. Se kotouttaa ja vastaanottaa maahanmuuttajia enemmän kuin muut kunnat Suomessa. Ensimmäiset turvapaikanhakijat saapuivat sinne vuonna 1991 vastaanottokeskuksen aloitettua toimintansa. Maahanmuuttajat suosivat kielekseen suomea ja siksi suomenkieliset koulut Vöyrissä sisältävät paljon maahanmuuttajalapsia. Ruotsinkielinen koulutoiminta järjestää myös valmistavaa opetusta Kimon koululla, mutta siellä ovat pääasiassa kiintiöpakolaiset. Jokaiselle maahanmuuttajalle laaditaan henkilökohtainen koulusuunnitelma ja jokainen saa valita, opiskeleeko ruotsiksi vai suomeksi, mutta kaikilla pääpaino on kielen, perustaitojen sekä arkisten asioiden oppimisessa. Kaikenikäiset lapset saavat valmistavaa opetusta 900 – 1000 tuntia.

Monikulttuurisuus on vastaanottokeskuksen arkipäivää, ja henkilökunta saa säännöllisesti täydennyskoulutusta ja heidän päivittäisiä toimintojaan kehitetään haasteista selviämiseksi. Vöyrissä on yksi vastaanottokeskus, Oravaisten vastaanottokeskus, joka perustettiin vuonna 1991. Sen päätehtävänä on antaa tilapäinen majoitus, järjestää mukavaa toimintaa ja antaa terveydenhoitoa. Sinne mahtuu noin 275 turvapaikanhakijaa ja sen toimipaikat ovat Vöyrissä, Oravaisissa ja Pietarsaaressa. Vöyrissä sijaitsee myös pakolaistoimisto, jonka tehtävänä on tarjota koti alaikäiselle lapselle, joka on saapunut ilman huoltajaa sekä tarjota sosiaalipalveluja perheille. Pakolaistoimiston yksikköjä on yhteensä viisi.

Leave a Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *