Vaasan alueen väestökehitys ja muuttotappio

Vaasan seudun väestönkehitys on ollut viime vuosina uutisissa negatiivisessa valossa. Pelkästään Vaasan väestötappion laskettiin olevan vuosien 2016-17 aikana 222 henkilöä. Samoissa lukemissa painiskelevat monet suomalaiset kunnat, kuten Kouvola, Pori ja Mikkeli. Asia on herättänyt Vaasan seudun päättäjissä huolta ja pyrkimyksiä keksiä keinoja kääntää kehitys taas positiiviseksi. Lue artikkelistamme, miten Vaasan väestönkehitys on liikehtinyt tätä ennen ja mitä keinoja Vaasa on keksinyt kaupungin vetovoimaisuuden parantamiseksi.

Vaasan ja lähialueiden väestökehityksen historiaa

Vaasan kaupunki on perustettu 1606, mutta Vaasaksi sitä alettiin kutsua vasta 1611. 1600-luvun puolivälissä Vaasassa oli kirjattu olevan vajaat 500 asukasta ja vuosisadan lopulle tultaessa alle 400. Vaasan merkitys kaupankäynnin keskuksena alkoi nostaa väkimäärää, sen tosiasian kanssa, että halutakseen harjoittaa talonpoikaispurjehduksen ja maakaupan ammattia Vaasassa, piti muuttaa sinne myös asumaan. Silloinen kaupunkisuunnittelu kasvatti väkimäärää mukavasti 1700- luvulle tultaessa ja todellisen väkimäärän arvioitiinkin nousseen yli 1 000 henkeen.

Vaasalaisten määrän kasvaessa tasaisesti 1800-luvun aikana, jolloin maatalous nousi yhdeksi merkittäväksi elinkeinoksi alueella – kuten myös pienyrittäjyys, makkaranteko ja peltityöt. Elokuussa vuonna 1852 tapahtunut Vaasan palo kuitenkin poltti yli puolet kaupungista, jonka takia uusi kaupunkialue rakennettiin seitsemän kilometrin päähän. Tuolloin asukasluku oli jo useissa tuhansissa. Vaasa ei kokenut merkittävää muuttoaaltoa ennen kuin vasta 1900-luvun lopulla, jolloin kaupungissa elettiin sen historian parhaimpia aikoja.

  • Vaasan on historiallisesti merkittävä kaupunki etenkin Ruotsin vallan aikana.
  • Vaasan ja Mustasaaren lisäksi kaupunkia on kutsuttu Nikolain kaupungiksi ja se on ollut sisällissodassa valkoisten pääkaupunki.

Väestökehitys 90-luvulta eteenpäin

Vuonna 1999 Vaasan seudulla asui jo noin 106 000 ihmistä, joista Vaasan kaupungissa asui noin 61 000 ihmistä. Vuosien 1999-2014 välillä väestö kasvoi hieman yli 8 060 asukkaalla, jonka ansiosta Vaasan seutu oli kuudenneksi nopeinten kasvava Suomen 41 työssäkäyntialueesta. 2000-luvun alun tasaisen kasvun jälkeen varsinainen nousu koettiin vuodesta 2005 lähtien, jolloin alettiin puhua jopa yli tuhannesta vuosittaisista uudesta asukkaasta. Vain vuonna 2000 koettiin kertaluontoisesti muuttotappioinen vuosi.

Seudun väestökasvu on erityisesti keskittynyt Vaasaan (yli 5 500 uutta asukasta), Mustasaareen (noin 2 800 asukasta) ja Laihialle (hieman yli 600 asukasta). Muissa paikkakunnissa väkiluku on jopa kääntynyt laskuun, joista merkittävin on ollut Isokyrö yli 350 asukkaan tappiolla. Vaasan alueen väestönkasvu perustuu erityisesti syntyvyyteen ja maahanmuuttoon, jotka molemmat kasvoivat merkittävästi 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 2014 Vaasan seudulla asui yhteensä noin 113 650 asukasta.

Vaasan nykytilanne – muuttotappio säikähdytti

Vuodesta 2014 lähtien Vaasan seutu on kokenut väestöllisesti kovia. Erityisen kolauksen Vaasan kaupunki sai vuonna 2017, jolloin sen väkiluku väheni 228 asukkaalla. Jo pelkästään vuosien 2008-2017 välillä kaupungin asukasluku on kasvanut vain keskimäärin 470 asukkaalla vuosittain. Parhain vuosi oli 2011, jolloin kaupunki kasvoi yli 820 asukkaalla. Vuoden 2015 jälkeen koettiin synkkä pudotus, jolloin Vaasan kaupunki putosi yhtäkkiä 654 vuosittaisesta uusasukkaasta vain yhteen uuteen asukkaaseen, ja vuotta myöhemmin muuttotappiolliseen vuoteen.

Vuoden 2018 aikana muuttotappio jatkui, ja naapurikaupunki Seinäjoen kaupunki taas rehenteli lehtien sivuilla suurilla muuttovoitoillaan. Syitä muuttotappioon taas spekuloitiin pelkistään lehdissä. Joidenkin mielestä alueen negatiivisuus suomen kieltä kohtaan ajoi etenkin ruotsia taitamattomia asukkaita pois. Suomalaiset nimittäin valitsevat yhä useammin viereisen Seinäjoen, koska siellä ei vaadita työnteossa ruotsin taitoa. Vaasan on tästä johtuen pitänyt tehdä mittavia panostuksia muuttaakseen yleistä ilmapiiriä ja alueen vetovoimaa etenkin äidinkielenään suomea puhuvien kansalaisten silmissä.

  • Vuosien 2018-2019 alun välillä Vaasan kaupungin muuttotappio oli 83 asukasta, koko Vaasan seudun 103 asukasta.
  • Ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 alussa Vaasassa asuu 67 513 ja Vaasan seudulla 113 797 asukasta.

Vaasan väestönkasvun haasteet

Vaasan alueella sijaitsee Pohjoismaiden suurin energiakeskittymä, johon sisältyy 120 erilaista yritystä. Niistä moni on alansa huippunimiä ja niissä työskentelee arvioiden mukaan noin 10 000 ihmistä. Vaasan seutu on erityisesti energiateollisuusaluetta, jonka pienet ja keskisuuret yritykset uskovat tutkimusten mukaan positiivisesti tulevaisuuteen. Vaasan seutu itse arvioi, että alueella luodaan vuosittain 1 400 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja ja näkymää siis löytyy, mutta Vaasa ei edelleenkään ole suosittu kohde työntekijöiden joukossa.

Vaasan tulevaisuuden pelastajiksi on merkitty nuoret, sillä suurin osa alueelle asettuneista uusista asukkaista ovat juuri alle 35-vuotiaita. Seutu panostaa myös henkiseen hyvinvointiin, niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin. Eniten tutkimukseen ja tutkimustyöhön panostaneet yritykset toimivat juuri Vaasassa. Niin ikään alueen edullisuuden uskotaan houkuttelevan uusia asukkaita – “tienaa enemmän, mutta maksa vähemmän kuluja”. Lisäksi alueella toimivissa Vaasan yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa, joiden juurruttaminen alueelle on tärkeä haaste tulevaisuuteen.

  • Vaasan alueella asuu merkittävä määrä Suomen ruotsalaisia (noin 23 % kaikista asukkaista).
  • Muita vieraskielisiä Vaasassa on noin 6 % väestöstä.
  • Tulevaisuudessa Vaasa aikoo panostaa innovatiivisuuteen, koulutukseen ja työpaikkojen luomiseen.

Kuntaliitos Mustasaaren kanssa – ratkaisu muuttotappioon?

Vuoden 2018 aikana Vaasan kaupunki aloitti valmistelut kuntaliitoksesta sen vieressä sijaitsevan Mustasaaren kanssa. Sen tavoitteena oli luoda uusi kaupunki, joka pystyy isomman kokonsa avulla vastaamaan paremmin alueen tulevaisuuden haasteisiin sekä palveluja pystyttäisiin kehittämään kokonaisemmin yhtenä kuntana. Valmistelujen pohjana olivat pelkästään strategiset syyt, sillä taloudellisesti kummatkin kunnat ovat elinvoimaisia. Uudesta kuntaliitoksesta tulisi Pohjanmaan selkeä keskusta, Suomen ruotsinkielisten alueiden pääkaupunki ja alueen kulttuurin ja sivistyksen keskus.

Etenkin Vaasan kaupunki hyötyisi isommasta kuntakoosta, jonka ansiosta se pystyisi kilpailemaan vetovoimaisemmin muiden Suomen kasvavien kuntaliitosten ja suurkaupunkien kanssa. Mustasaarelaiset taas ovat huolestuneet omasta vaikuttamisvallastaan paljon suuremmassa kunnassa. Erityisesti päivähoito- ja koulurakenteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kiistellään. Niin ikään suuremman kunnan taloudellinen kestävyys mietityttää. Monien ongelmien ja avoimien kysymysten johdosta kuntaliitos on tällä hetkellä jäissä, sillä Mustasaaren kunnanvaltuusto äänesti 2. huhtikuuta kuntaliitosta vastaan.

Leave a Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *