Suomenkieliset Ruotsissa

Suomesta on kautta aikojen lähdetty myssy kourassa Ruotsiin hakemaan töitä ja parempaa tulevaisuutta. Moni muuttaneista on palannut myöhemmin takaisin juurilleen Suomeen, mutta valtaosasta on tullut osa Ruotsin yhteiskuntaa. Tämä artikkeli on kertomus suomenkielisten ja ruotsinsuomalaisten elämästä Ruotsissa, eilen ja tänään. Sana ruotsinsuomalainen viittaa Ruotsissa asuvaan henkilöön, jolla on suomalaiset sukujuuret usean sukupolven ajalta. Ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan ole ainoa naapurimaassamme asuva suomalaistaustainen ryhmä, vaan heidän lisäkseen Ruotsiin lähtee joka vuosi opiskelemaan ja töihin tuhansia suomenkielisiä. Ruotsin vetovoima on läpi vuosikymmenten säilynyt vahvana.

Muuttoliike Ruotsiin

Ruotsissa on puhuttu suomea niin kauan, kun valtakunnan rajat ovat olleet olemassa. Suomesta on lähdetty Ruotsiin etsimään parempaa taloudellista asemaa, kun oma kansallinen identiteettimme on ollut hukassa. Nykyisin muuttoliike on suunnilleen yhtä vilkasta molempiin suuntiin. Ruotsiin muuttavia ja sieltä takaisin Suomeen palaavia on muutama tuhat vuodessa. Suomalaisia löytyy koko Ruotsista, mutta erityisesti Tukholman ja Göteborgin seuduilta ja Keski-Ruotsin teollisuuspaikkakunnilta. Suuren muuttoliikkeen takia suomen kieli luokiteltiin aiemmin siirtolaisten kieleksi, ja vasta 1990-luvulla sitä alettiin pitää virallisena vähemmistökielenä.

Ruotsiin ollaan lähdetty työn perässä

Vuoden 1954 jälkeen alkoi suomalaisten työvoimaperäinen siirtolaisuus Ruotsiin. Silloin Pohjoismaiden kansalaisille myönnettiin passivapaus Pohjolan sisällä liikuttaessa. 1960- ja 1970-luvuilla suuren muuttoaallon aikana Ruotsiin muutti yli 300 000 suomalaista. Muuttamisen päällimmäinen syy oli Suomea runteleva työttömyys. Ruotsissa taas tarvittiin kipeästi työvoimaa, ja suomalaisilla oli maine hyvinä työntekijöinä. Tuolloin lähteneiden keski-ikä oli 23 vuotta, ja eniten lähtijöitä oli Pohjois-Suomesta. Moni täältä lähteneistä suunnitteli varmasti palaavansa takaisin, kun olot Suomessa paranevat, mutta lopulta valtaosa siirtolaisista jäi pysyvästi Ruotsiin.

Suomenkielisten osuus Ruotsin väestöstä

Ruotsin tilastollisen keskustoimiston (Statistiska Centralbyrå) mukaan suomalaistaustaisia asuu Ruotsissa jo lähes 720 000. Tämä tarkoittaa, että joka neljästoista ruotsalainen on taustaltaan suomalainen. Koko maan väestöstä suomalaistaustaisten osuus on 7,2 prosenttia. Lukuun sisältyvät kaikki Suomessa syntyneet, heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. 1960-luvun vilkkaiden muuttovuosien jälkeen tahti on hiljentynyt, mutta suomalaistaustaisten määrä naapurimaassa kasvaa silti yhä. Kasvu perustuu siihen, että toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat hankkivat lapsia. 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsiin muuttaneiden osuus väestöstä taas alkaa pienentyä, koska moni näistä työvoimasiirtolaisista on jo kuollut.

Osaksi yhteiskuntaa

Moni Ruotsiin työn perässä muuttanut siirtolainen ei ryhtynyt opiskelemaan ruotsin kieltä, koska he ajattelivat palaavansa takaisin Suomeen muutaman vuoden kuluttua. Ruotsista tuli kuitenkin monelle pysyvä kotimaa, ja suomalaisista on tullut osa ruotsalaista yhteiskuntaa. Eniten taustaltaan suomalaisia, noin 77 000, asuu Tukholmassa. Ruotsin tilastokeskuksen (Statistiska Centralbyrå) mukaan paljon suomalaistaustaisia löytyy myös Göteborgista, Västeråsista, Eskilstunasta ja Uppsalasta. Ruotsin ylivoimaisesti suomalaisin kunta on Haaparanta. Vajaalla 83 prosentilla kuntalaisista on suomalainen tausta. Erityisesti pääkaupunkiin Tukholmaan ja muihin yliopistokaupunkeihin muuttaa Suomesta joka vuosi paljon korkeasti koulutettuja ja kielitaitoisia suomalaisia.

Ruotsin virallinen vähemmistö

Puolessa vuosisadassa Ruotsiin muuttaneet suomalaiset ovat sulautuneet osaksi Ruotsin yhteiskuntaa. Monet heistä eivät tuo esiin suomalaisia juuriaan, vaikka eivät niitä häpeäisikään. Ruotsinsuomalaisia on lähes miljoona, jos mukaan laskee toisen ja kolmannen sukupolven edustajat. Vuodesta 2000 asti he ovat olleet yksi Ruotsin virallisista vähemmistöistä. Vähemmistölain voimaantulo helpotti ruotsinsuomalaisten asemaa yhteiskunnassa, koska sen jälkeen heillä oli oikeus saada palvelua ja hoitoa suomen kielellä. Vuonna 1994 Ruotsin hallitus tunnusti suomen kotimaiseksi kieleksi, ja vuonna 2014 ruotsinsuomalaiset saivat oman lipun.

Suomen kielen asema

Ensimmäisen polven ruotsinsuomalaiset ovat tehneet paljon työtä virallisen vähemmistöaseman eteen. 1960- ja 1970-luvuilla Ruotsiin muuttaneet kokivat paljon syrjintää, ja häpeän tunne oli osa elämää. Moni tuolloin Ruotsiin muuttanut luopui suomen kielen käytöstä ja hylkäsi suomalaisen identiteetin. Vähemmistöasema on eräällä tavalla kompensaatiota heidän kokemuksilleen. Suomalaistaustaisten määrä ei kerro, kuinka moni tästä joukosta osaa suomea tai tuntee olevansa juuriltaan suomalainen. Ruotsin radion tekemän arvion mukaan maassa asuvista suomalaistaustaisista noin 250 000 osaa suomea ja 200 000 ymmärtää suomen kieltä.

Suomenkielisyyttä ei enää tarvitse hävetä

Ruotsissa vietetään 24. päivänä helmikuuta ruotsinsuomalaisten päivää. Sen tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisen vähemmistön olemassaoloa ja lisätä kantaväestön kiinnostusta suomalaistaustaisia kohtaan. Ruotsissa asuu tänä päivänä noin 720 000 suomalaistaustaista, ja ruotsinsuomalaiset ovat Pohjoismaiden suurin vähemmistö. Valtaosa ruotsinsuomalaisista (77 %) on syntynyt Ruotsissa. Ruotsin vetovoima on suomalaisten mielissä edelleen vahva. Ruotsiin muuttaa joka vuosi noin 3000 suomalaista, joista valtaosa muuttaa työn perässä. Ruotsinsuomalaisten rinnalle naapurimaahamme on syntynyt uusi suomenkielisten ryhmä: ruotsalaisiin korkeakouluihin opiskelemaan lähtevät nuoret tai sieltä töitä etsivät suomalaiset.

Suomalaisiin liittyvää arvostelua tullaan varmasti aina jollain tasolla pelkäämään, mutta monelle nuoremmalle Ruotsissa asuvalle suomenkieliselle ja ruotsinsuomalaiselle suomalaiset juuret ovat tänä päivänä myös ylpeyden aihe. Sujuvan ruotsin kielen puhuminen vaikuttaa paljon omaan asemaan ruotsalaisessa yhteiskunnassa, mutta vuosikymmenet eivät ole muuttaneet sitä tosiasiaa, että Ruotsissa meitä suomalaisia pidetään yhä ahkerina ja luotettavina työntekijöinä. Ruotsissa asuvan suomenkielisen ei enää tarvitse tuntea olevansa “finnjävel”, vaan tervetullut ja arvostettu osa Ruotsin yhteiskuntaa. Ruotsissa on kautta aikojen ollut joukko suomalaistaustaisia, ja näin tulee varmasti jatkossakin olemaan.

Leave a Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *