Suomalaiset muuttavat yhä Ruotsiin ja englanninkielisiin maihin

Keskimäärin 10 000 suomalaista valitsee vuosittain maastamuuton. Viime vuosikymmeninä maastamuuton huippuvuosi oli 2001, jolloin lähes 11 000 suomalaissyntyistä muutti pois Suomesta, kun taas alhaisin luku 2000-luvulla oli finanssikriisin vuosi 2009, jolloin Suomesta lähti ulkomaille reilu 8 000 suomalaista. Suomalaisten maastamuuton kohdemaat ovat pysyneet vuosikymmenestä toiseen samoina: läntiset naapurimaat, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Saksa. Lähes kolme neljäsosaa lähtijöistä muuttaa muihin EU-maihin.

Ruotsi on yhä suosituin maastamuuton kohde

Lähinaapurimme Ruotsi on perinteisesti ollut suomalaisten suosituin maastamuuton kohde. Vuonna 2017 noin neljäsosa ulkomaille muuttaneista suomalaisista, 2 600, muutti Ruotsiin. Luku on murto-osa Ruotsin muuttoaallon huippuvuosista, jolloin 1960–70-lukujen vaihteessa suomalaisia muutti Ruotsin tehtaisiin töihin vuosittain peräti 40 000. Suomalaiset ovat kuitenkin yhä Ruotsin suurin yksittäinen siirtolaisryhmä; toinen sukupolvi mukaan lukien ruotsinsuomalaisia on yhä lähes puolet Ruotsin ulkomaista syntyperää olevasta väestöstä.

2000-luvun suomalaiset eivät enää muuta töihin Ruotsin tehtaisiin, vaan nykyisin muutto on yksilöllisempää ja usein lyhytkestoisempaa kuin muuttoaallon huippuvuosina. Yli kolme neljäsosaa muuttajista on alle 35-vuotiaita, joista monet muuttavat muutamaksi vuodeksi opiskelemaan tai kehittämään uraa ja palaavat Suomeen perustamaan perheen. Muita vetovoimatekijöitä ovat kokemusten hankkiminen, kielitaidon parantaminen tai ulkomaalaisen kanssa perheen perustaminen. “Pakkoruotsia” koulussa opiskelleiden suomalaisten on myös kohtuullisen helppo integroitua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Isossa-Britanniassa vetää englannin kieli ja Lontoo

Ruotsin jälkeen eniten suomalaisia muuttaa Isoon-Britanniaan, hieman yli tuhat vuodessa. Lontoon suurkaupunkielämä lienee englannin kielen lisäksi suurin vetovoimatekijä. Britanniassa arvioidaan asuvan noin 20 000 suomalaissyntyistä, joista valtaosa on suur-Lontoon alueella. Ennen Suomen EU:hun liittymistä Britanniaan lähdettiin eniten au paireiksi ja hoitoalalle, mutta nykyisin muuttajista suurempi osa on opiskelijoita ja uramuuttajia. Britanniaan muuttaa kuitenkin yhä miltei kaksi kertaa enemmän naisia kuin miehiä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta suomalaisten Britanniaan muutossa on muuttovirran voimistuminen sitten brittien Brexit-äänestyksen vuonna 2016: muuttajia on EU-eroäänestyksen jälkeen ollut vuosittain pari sataa enemmän kuin ennen kansanäänestystä. Oletettavasti monet heistä ovat halunneet ehtiä maahan opiskelemaan tai työhön ennen siirtolaisuussäännöksien muuttumista ja opiskelumaksujen kallistuttua ulkomaalaisopiskelijoille. Nähtäväksi jää, tyrehtyykö suomalaisten muuttovirta Britannian EU-eron astuttua aikanaan voimaan. Todennäköisintä on, että ainakin ensimmäiset EU-eron jälkeiset vuodet hidastuttavat maahanmuuttoa Britanniaan.

Euroopan ulkopuolella houkuttelee eniten Yhdysvallat

Euroopan ulkopuolelle tähyävien suomalaisten suosikkimaa on perinteisesti ollut Yhdysvallat. Yhdysvaltain siirtolaisuuden huippuvuosina ennen ensimmäistä maailmansotaa suomalaisia lähti Amerikkaan yli 20 000 vuodessa, heistä hieman yli puolet Pohjanmaalta. Yhteensä tuolloin Amerikan-siirtolaisuuden kultavuosina vuosina 1821–1929 suomalaisia on arvioitu muuttaneen Yhdysvaltoihin noin 350 000, joista pohjalaisten enemmistön jälkeen suuri osa oli lähtöisin Lapista, Oulun läänin länsiosasta ja Ahvenanmaalta. Tuolloin suomalaissiirtolaisuus kohdistui kapealle kaistaleelle Kanadan rajan tuntumaan.

Amerikan asuttamisen huippuvuosiin verrattuna suomalaisten muutto Yhdysvaltoihin on nykyisin mitättömän vähäistä, vaikkakin nousujohteista: 2010-luvulla Yhdysvaltoihin muuttavien suomalaisten lukumäärä on noussut vuoden 2010 vähän yli kuudesta sadasta vuoden 2016 liki tuhanteen. Nuorten koulutettujen aikuisten keskuudessa Yhdysvaltoihin muutosta haaveillaan kuitenkin vähemmän kuin Euroopan sisäisestä siirtolaisuudesta, mikä varmasti suurelta osin johtuu Yhdysvaltain tiukentuneista maahanmuuttosäädöksistä, kenties myös poliittisesta ilmapiiristä. Yhdysvaltoihin muutetaan yleensä pysyvämmin kuin vanhan mantereen maihin.

Saksa vetää puoleensa koulutettua työvoimaa, Espanja eläkeläisiä

Ruotsin ja Britannian jälkeen kolmanneksi suurin maastamuuttovirta kohdistuu Suomesta Euroopan sisällä Saksaan, jonne viime vuosina on lähtenyt 700–800 suomalaista vuodessa. Saksaan muutetaan erityisesti töihin, ja se houkuttelee varsinkin alle 30-vuotiaita korkeakoulutettuja digiosaajia. Saksaan muuttajien erityispiirre on miesten keskimääräistä suurempi osuus; muualla suomalaisista maastamuuttajista keskimäärin kaksi kolmasosaa tapaa olla naisia, mutta Saksaan muuttavista miesten osuus on varsinkin viime vuosina ollut korkeampi, 44–48 %.

Seuraavaksi suosituin EU-maa on suomalaislähtijöiden keskuudessa Espanja, jonne muuttaa vuosittain 500–600 suomalaista. Espanjaan muuttavissa painottuvat vanhemmat ikäluokat huomattavasti enemmän kuin muussa siirtolaisuudessa. Monet suomalaiset haaveilevat eläkepäivistä etelän lämmössä, ja Siirtolaisinstituutin tutkimuksen mukaan Espanjan suosiota selittää iäkkäämpien keskuudessa erityisesti kohtuullinen lentomatka, maan kokeminen turvalliseksi ja sen Aurinkorannikolla jo elävä vilkas suomalaisyhteisö. 75 prosenttia yli 65-vuotiaista Espanjan-suomalaisista ei suunnittele enää palaavansa Suomeen.

Euroopan sisällä on yhä helpoin muuttaa

Suomalaisten maastamuuton kärkikymmenikkömaiden listan täydensivät vuonna 2017 Norja, Viro, Alankomaat, Sveitsi ja Australia, joihin muutti Viron 374:sta uudesta suomalaisesta Australian 237:een. Alankomaissa suuntaus on nousujohteinen, Virossa laskeva. Oma mielenkiintoinen tapauksensa on Tanska, jonne 2010-luvun huippuvuotena 2015 muutti Tilastokeskuksen mukaan 556 suomalaista, mutta vuonna 2017 enää 227, pudottaen Tanskan ensi kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle. Maan kiristynyt maahanmuuttoilmapiiri lienee muutoksen takana.

Norjan ja Viron suosion suomalaismuuton kohdemaina selittää maantieteellinen ja kulttuurinen läheisyys, Norjan ja Sveitsin suosion myös maan vauraus ja elintaso. Mielenkiintoista on tuoreimpien tilastojen kohdalla huomata Alankomaiden kiinnostavuuden kasvu; koko 2000-luvun alun suomalaisten muutto Alankomaihin ja Belgiaan liikkui samoissa luvuissa, parissa sadassa vuosittain, mutta vuodesta 2014 lähtien Alankomaat on kasvattanut suosiotaan niin, että vuonna 2017 sinne muutti jo liki tuplasti suomalaisia verrattuna Belgiaan.

Paluumuutto tuo suurimman osan lähtijöistä takaisin Suomeen

Vaikka Suomesta muuttaa vuosittain lähes kymmenen tuhatta suomalaista ulkomaille, palaajiakin riittää; nettomuuttoluvut ovat 2000-luvulla pysyneet muutamassa tuhannessa. Finanssikriisin huippuvuosina 2008–09 nettomuutto kääntyi jopa positiiviseksi, eli suomalaissyntyisten paluumuuttajien määrä nousi korkeammaksi kuin lähtijöiden. Maastamuutto ei enää nykyisin olekaan lainkaan niin pysyvää kuin siirtolaisuuden huippuvuosikymmeninä, vaan muutaman vuoden ulkomailla elely kuuluu yhä useamman suomalaisen elämänkokemukseen. 280 000 pysyvän ulkosuomalaisen joukkoon päätyy lopulta vain aniharva.

Leave a Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *