Mistä Vaasa on tunnettu?

Tervetuloa lukemaan Vaasasta ja siitä, mitä kaikkea Vaasasta löytyy ja mistä kaupunki on tunnettu. Suomen aurinkoisimmaksikin kaupungiksi kutsuttu Vaasa sijaitsee Suomen länsirannikolla. Kaupungissa on asukkaita yli 67 000. Vaasan väkiluvusta suomenkielisiä on lähes 70 %, vaikka sitä pidetäänkin pitkälti ruotsinkielisenä. Se on yksi Suomen parhaista kaupungeista korkeakoulutukseen. Vaasassa on myös upeat ulkoilumahdollisuudet sekä paljon nähtävyyksiä, esimerkiksi Vanhan Vaasan rauniot sekä Merenkurkun saaristo.

Vaasan historiaa lyhyesti

Vaasan alueella on ollut asutusta tiettävästi jo rautakaudella 2000 eaa, ja 900-luvulta lähtien asukkaat kävivät kauppaa viikinkien kanssa. 1300-luvulla Vanhaan Vaasaan rakennettiin Korsholman linna, joka toimi Pohjois-Pohjanmaalta Pohjois-Ruotsiin asti ulottuvan kaupankäynnin valvontapaikkana. Vaasan kaupunki perustettiin kuitenkin vasta 1600-luvulla, jolloin Kaarle IX perusti Mustasaaren kaupungin vuonna 1606. Wasa-nimi sekä kaupungin nykyinen vaakuna otettiin käyttöön vuonna 1611. Nimensä se sai Ruotsin hallitsijasuvun mukaan.

Vaasa on kohdannut historiansa aikana monia kohtalokkaita ja traagisia vastoinkäymisiä. 1700- ja 1800-luvuilla Pohjanmaan ja Vaasan alueella on käyty useita sotia. 1800-luvulla käydyssä Suomen sodassa venäläiset ja ruotsalaiset sotilaat taistelivat Vaasassa. Myöhemmin 1800-luvulla Vaasa paloi lähes kokonaan, jättäen yli 3 000 asukasta kodittomiksi. Kun kaupunki rakennettiin uudelleen, se sijoitettiin lähemmäs ulkosatamaa. Vaasasta tehtiin vuonna 1918 Suomen väliaikainen pääkaupunki.

Energiaosaamisesta huolimatta Vaasa kärsii muuttotappiosta

Vaasa on ollut 1800-luvulta lähtien yksi Suomen tärkeimmistä teollisuuskaupungeista, ja se on pysynyt yhtä tärkeänä nykypäivään asti. Nykyisin Vaasan seutu onkin Pohjoismaiden suurin energiaosaamisen keskittymä, ja sen alueella on työllistettynä melkein 10 000 energia-alan osaajaa. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman tuottamisratkaisut sekä älykkäät sähköverkot ovat alueen yritysten erityisosaamisaloja. Suuret yritykset kuten ABB ja Wärtsilä-konserni toimivat yhteistyössä kehittäen energiaosaamista.

Tärkeästä energiakeskittymästä huolimatta Vaasa on kärsinyt viimeisten kahden vuoden aikana mittavasta muuttotappiosta, jonka syitä se yrittää selvittää. Viereinen Seinäjoki houkuttelee satoja uusia asukkaita vuodessa, kun taas huonoimmillaan Vaasan tappio on ollut jopa yli 200 asukasta vuodessa. Sivustomme perehtyy syvemmin niihin syihin, miksi ihmiset muuttavat pois Vaasasta ja mitä keinoja kaupungilla on houkutella nuoria ja vanhempiakin asumaan Vaasaan.

Monimuotoinen Vyöri

Vaasan kaupungin vierellä sijaitseva Vyöri on yksi alueen elinvoimaisimmista saaristo- ja maaseutukunnista. Alueen erikoisuutena on se, että siellä enemmistökielenä puhutaan ruotsia. Nykyisen Vyörin rajat on muodostettu kuntaliitoksilla, jolloin siihen yhdistyi vierellä sijaitseva Maksamaa vuonna 2007 ja myöhemmin Oravainen vuonna 2011. Vyöri on yhtä lailla Vaasan seudun houkuttelevin asuinkunta. Se tarjoaa keskustapainotteisia, merenläheisiä tai perinteisiä maatalousympäristöjä, jossa on lisäksi runsaat mahdollisuudet liikuntaan ja harrastuksiin.

Erinomaisten asuinolojen lisäksi Vyörin työttömyysluvut ovat reilusti Suomen keskiarvoa alhaisempia; asukkaiden työllisyys on huipputasoa. Kunnassa voi niin ikään opiskella päiväkodista aina lukiotasolle asti, sekä Vöyri on esimerkillisesti ollut maahanmuuttajien vastaanoton ja kotiutuksen edelläkävijä. Kunnan perusidea onkin tarjota sen asukkaille ja vierailijoille mahdollisimman hyvää palvelua modernin hallinnon kautta. Sivustollamme tutustut lähemmin tähän kauniiseen Pohjanmaan kuntaan ja sen tarjoamiin palveluihin.

Paljon nähtävää ja tehtävää Vaasassa sekä Vyörissä

Vaasassa on paljon erilaisia virkistysmahdollisuuksia ulkoilualueista museoihin. Merkittävimpiä museoita on esimerkiksi KUNTSI:n modernin taiteen museo, Pohjanmaan museo sekä Stundarsin museo ja kulttuurikeskus. Vaasassa on myös monia taidegallerioita, jotka tarjoavat paljon erilaisia taide-elämyksiä modernista klassiseen taiteeseen. Museoiden ja taidegallerioiden lisäksi Vaasa pursuaa historiallisia nähtävyyksiä, esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Vanhan Vaasan kirkon rauniot, Mustasaaren kirkko ja Vaasan kauppahalli. Alueella on myös paljon esihistoriallisia asuinpaikkoja ja hautaröykkiöitä.

Aikaisemmin mainitsemamme, pienikokoinen Vyöri on myöskin täynnä nähtävää. Erityisesti vanhoista ajoista ja elintavoista kiinnostuneet voivat tuntea historian havinaa vaellellessaan Kimon ruukilla tai Tottesundin kartanon mailla. Suomen sodan merkittäviä taisteluita käytiin Oravaisten alueella, jonka ansiosta Vyöriin on perustettu niistä ajoista kertova Vänrikki Stoolin keskus. Alueen museoita ovat esimerkiksi Kimon koulumuseo, Betlehemin käsityöläismuseo ja Nukke- ja tonttumuseo. Voit lukea lisää Vyörin runsaista nähtävyyksistä sivustoltamme.

Vaasasta on hypännyt maailmalle monta julkisuuden henkilöä

Vaasasta on kotoisin monia suomalaisille tuttuja julkisuuden henkilöitä ja musiikkialan ihmisiä; esimerkiksi Lauri Tähkä syntyi Vaasassa. Kaupungista löytyy Kuula-opisto, joka tarjoaa oppilailleen musiikin ja tanssin perusopetusta. Suomalaista musiikkiyhtyeistä Klamydia, Rotten Sound ja Sturm und Drang ovat kaikki saaneet alkunsa Vaasassa. Kaupungissa järjestettiin aiemmin myös festivaaleja, joista esimerkiksi Rantarockissa esiintyi maailmallakin suosittuja artisteja, mm. Pandora ja Dr. Alban.

Klamydian ja Kylähullujen laulaja Vesa ”Vesku” Jokinen on tunnettu vaasalainen. Bändien lisäksi Jokinen on julkaissut myös kolme soololevyä, ja hän on uransa aikana perustanut myös levy-yhtiön. Kaupungista on ponnistanut maailmalle myös yksi Suomen menestynein naiskeihäänheittäjä Mikaela Ingberg, joka voitti uransa aikana yhden MM-pronssin ja kaksi EM-pronssia. Lue lisää Vaasan julkkiksista, kuten Veskusta ja Mikaelasta, sekä heidän värikkäistä elämänvaiheista sivustollamme.

Suomalaisten muutto Ruotsiin ja ruotsinsuomalaiset

Ruotsi on ollut merkittävä muuttokohde paremman työn perässä muuttaneille suomalaisille siirtolaisille ja nykypäivän vapaammalle muutolle. Muuttoliike oli etenkin suurimmillaan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, joista osa joutui kuitenkin palaamaan takaisin Suomeen. Nykyään Ruotsissa arvioidaan kuitenkin asuvan yli 425 000 ihmistä, jotka ovat joko Suomessa syntyneitä tai joilla on perheen kautta kosketus Suomeen (jompikumpi vanhempi suomalainen). Lue sivustollamme tarkemmin suomalaisten maastamuutosta ja ruotsinsuomalaisista.

Leave a Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *