Maastamuutto Suomesta pois

Suomessa keskustellaan paljon siitä, mitä maahanmuutto tarkoittaa Suomen kannalta, ja mistä maista Suomeen muutetaan eniten. Harvemmin kuitenkaan näkee päinvastaista keskustelua: minne suomalaiset itse muuttavat silloin, kun jättävät koti-Suomen taakseen? Syitä muuttamiselle on paljon erilaisia, ja jokaisella on vapaus valita muuttaa Suomesta pois. Tyypillisiä maita suomalaisten maastamuutolle ovat olleet Ruotsi, Viro, Espanja ja Yhdysvallat. Tähän ovat vaikuttaneet myös Suomen historian erilaiset vaiheet.

Suomalaiset on kansa, joka tekee päätöksensä yleensä harkitusti ja maalaisjärkeä käyttäen. Yleensä päätöstä Suomesta pois muuttamiselle ei tehdä impulsiivisesti. Maasta muuttamisen taustalla voi olla opiskelu- tai työpaikka ulkomailla, eläkepäivien nauttiminen lämpimässä ilmastossa, vanhojen sukujuurten etsiminen muualta tai rakastuminen muun maan kansalaiseen. Menneinä vuosikymmeninä pula-aika ja sodat ovat vaikuttaneet siihen, että suomalaisten on ollut pakko etsiä turvallisempaa ja antoisampaa asuinsijaa muualta.

Suomalaisten maastamuuton historia

Suomi on tunnetusti ollut aktiivinen maa maastamuutolle. Itsenäisen Suomen olemassaolon aikana jopa miljoonan suomalaisen tilastoidaan muuttaneen maasta pois. Mikäli maastamuuttoa ei siis olisi, Suomessa olisi noin 6-7 miljoonaa asukasta. 1800-luvun lopulta 1930-luvulle saakka merkittävin muuttoaalto oli Pohjois-Amerikkaan päin, missä työtä ja viljeltävää maata kerrottiin riittävän kaikille halukkaille. Sota-aikana suomalaisia lapsia lähetettiin turvaan Ruotsiin, eivätkä kaikki koskaan palanneet takaisin Suomeen.

1960- ja 1970-luvuilla suomalaiset jatkoivat ahkeraa maastamuuttoa Ruotsin puolelle. Suomi oli nopeasti kaupungistuva maa, ja ihmiset jättivät hiljalleen maaseudun rauhan. Sotien jälkeen Suomeen alkoi syntyä valtavasti lapsia, ja myöhemmin tätä on kutsuttu suurten ikäluokkien ajaksi. Monet eivät halunneet muuttaa kovinkaan kauas perheensä luota, joten Ruotsi oli jälleen hyvä valinta niille, jotka kokivat Suomen tarjoavan liian vähän vaihtoehtoja töiden suhteen.

Muuttaminen työn perässä

Omaa koulutusta vastaavan työn perässä muuttaminen on hyvin yleistä. Monen nuoren ajatusmaailmaan kuuluukin se, että Suomi ei välttämättä ole se paikka, jossa eletään koko elämän ajan. Suuret kansainväliset yritykset ottavat mielellään suomalaisia palvelukseensa, ja tällaisessa yrityksessä ulkomailla asuminen voikin olla ehdoton edellytys työpaikan vastaanottamiselle. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi Nokia, joka oli aikanaan tunnettu työntekijöidensä lähettämisestä eri puolille maailmaa.

Nykypäivän maastamuutolle on yksinkertainen selitys: Suomi ei välttämättä tarjoa globaalisti parhaita vaihtoehtoja tiettyjen ammattialojen kannalta. Suomen markkinatalous on suhteellisen pieni Aasian ja Amerikan talousjättien rinnalla. Suomesta tapahtuu paljon aivovuotoa, sillä korkeasti koulutetut suomalaiset ovat kuumaa tavaraa myös kansainvälisesti katsottuna. Valitettavasti ulkomailla kouluttautuvat suomalaiset kokevat myös, että Suomi ei avaa oviaan takaisin kotimaahan koulutuksen jälkeen, sillä ulkomaisia tutkintoja karsastetaan Suomessa tunnetulla tavalla.

Muuttaminen rakkauden perässä

Maastamuuttoa on kautta aikojen tapahtunut myös sen takia, että ulkomailta on löytynyt rakastettu, jonka kanssa halutaan asua samassa maassa ja perustaa perhe. Vaikka monien suomalaisten puolisot ovat myös muuttaneet Suomeen, on yleistä, että suomalainen muuttaa ulkomaille rakkauden perässä. Pohjoinen Suomi voi olla monelle suomalaisen rakastetulle vieras vaihtoehto, ja näin ollen suomalaisen muuttaminen pois puolisonsa perässä on todennäköisempi vaihtoehto.

Maastamuutto rakkautta etsiessä ei ole ainoastaan naisten tapa. Monet suomalaiset miehet ovat myös avoimia sille, että oman sydänkäpysen perässä voidaan lähteä vaikkapa toiselle puolelle maapalloa. Ennen muuttamista kannattaa kuitenkin miettiä realiteetteja. Voi olla, että uusi kaupunki ei ole mieleinen, sinne on vaikeaa sopeutua ilman tukiverkostoa ja työn hankkiminen saattaa olla hankalaa, etenkin, jos muuttaja ei ymmärrä paikallista kieltä.

Suomalaiset yhteisöt maailmalla

Kuten aiemmin mainitsimme, suomalaisilla on ollut aktiivisen maastamuuton kausi myös Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Syy oli yksinkertainen: näiden paikkojen luonto muistutti kaikista eniten Suomen luontoa, ja suomalaisyhteisöjä oli jo ehtinyt muodostua kyseisille alueille. Suomalaiset tuppaavat hakeutumaan toisten suomalaisten joukkoon. Suomalaisyhteisö on vahva esimerkiksi Ruotsissa, Espanjassa ja Virossa. Yhteisön avulla suomalainen maastamuuttaja voi pitää maansa perinteistä kiinni, ja suomen kieli ei pääse unohtumaan.

Muuttamisen hyvät ja huonot puolet

Maastamuuttajat voivat takuulla kertoa muuttonsa hyvistä ja huonoistakin puolista. Toiseen maahan muuttaminen voi olla loistava kokemus kansainvälistymisen ja kielitaidon kannalta. Selviytyminen vieraassa paikassa antaa valmiuksia pärjätä missä tahansa tilanteessa. Muutto voi olla hyvin positiivinen ja antoisa kokemus. Huonona puolena voi kuitenkin olla yksinäisyys ja juurettomuuden tuntu, sillä oma suku ja perhe ei välttämättä ole paikan päällä auttamassa hankalissa tilanteissa.

Vaihto-oppilasvuoden innoittamat suomalaiset

Etenkin koulujen aktiiviset vaihto-oppilasohjelmat sekä erilaiset kulttuuristipendit ovat varmistaneet sen, että suomalaiset nuoret pääsevät jo teini-ikäisinä tutustumaan helposti muuhun maailmaan. Suomalaisia löytää paljon esimerkiksi Australiasta, Japanista ja Kiinasta. Monet ovat näissä maissa nimenomaan vaihto-oppilaana tai opiskelijoina. Myös maasta muuttaneita suomalaisia löytyy näistä kohteista paljon, juurikin opiskelijavaihtojen innoittamina. Tekniikan maailmasta kiinnostuneet suomalaiset suuntaavat usein Aasiaan töihin. Toiset ovat puolestaan innostuneet Etelä-Amerikan hersyvästä kulttuurista.

Yhteenveto

Suomalaiset ovat aikojen saatossa olleet aktiivisia maastamuuttajia monen eri tekijän summana. Suomalaisia voidaan tavata nykypäivänä lähes jokaisesta maailman kolkasta, mutta tietyt suosikkimaat ovat edelleen pysyneet järkkymättöminä. Moni maastamuuttaja pitää suomalaista identiteettiä, kulttuuria, kieltä ja ruokaa edelleen itselleen tärkeänä myös ulkomailla asuessaan. Nuoret muuttavat opintojen ja työn perässä, kun taas vanhempi väestö etsii itselleen parempaa elämänlaatua lämpimistä eläkeparatiiseista.

Leave a Reply

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *